Frontline: Fields of Thunder ei kanna
Blitzkrieg-nimeä, vaikka onkin kokoelma
Blitzkrieg 1 -henkisiä tehtäviä
Blitzkrieg 2:n pelimoottorilla. Eikö N-Game Studiosilla alihankittu tekele ollut tarpeeksi hyvä vai haluttiinko välttää kilpailua virallisen
Fall of the Reich -lisäosan kanssa?
Tuttua huttua
 |
| Tankkien panssarit ovat eri paksuisia eri suuntiin, joten koukkailua kannattaa harrastaa. |
FFoT on melko niukka paketti. Kaksi kymmenen tehtävän kampanjaa sekä kymmenen moninpelikarttaa on kevyt sisältö halpishintaisellekin pelille. Joku ehkä saa iloa muutamasta uudesta yksiköstä, muutoin meno on ihan samaa kuin
Blitzkriegissä. Äänet ovat perushyvät ja grafiikka on sopivan kaunista tuhoutuvine maastoineen ja panssarinraatoineen.
Pelin tehtävät sijoittuvat Kurskin taisteluun, mikä onkin sopiva aihe hyvin tankkipainotteiselle pelille. Tehtävät ovat "historiallisia", eikä niissä ole lainkaan jatkuvuutta. Ehkä hyvä niin, sillä jonkinlaisen ydinryhmän pitäminen hengissä näissä missioissa voisi olla ylivoimaista.
Blitzkrieg 2:n täydennysten hallinta on poistettu, ja nyt täydennyksiä saa tavoitteita saavuttamalla. Kun mukaan vielä heitetään
Blitz-veteraaneille sovitettu vaikeustaso, ovatkin kaikki huonon sopan ainekset kasassa.
Lisäosan teoriaa
 |
| Kaluston monipuolisuus on mallinnettu huolella, tässä mukana kaahaa lend-lease-shermaneita. |
Eräs lisäosien laadintaperiaate on tarjota kovimmille faneille vielä äärimmäisempää haastetta.
FFoT on tehty tällä periaatteella, mikä ei vielä sinänsä olisi paha asia. Mutta kun tehtävät eivät ole mielenkiintoisia taktisia haasteita, vaan tolkuttomia lyömäkilpailuja ylivoimaista vihollista vastaan. Kun omiakaan joukkoja ei voi muokata, tehtävistä tulee pulmia, joissa edetään ahkerasti latailemalla ja opettelemalla ulkoa, mistä seuraava tankkirynnäkkö tulee.
 |
| Sattumalta vihollisella oli valtavasti yksiköitä juuri siinä, mistä saatettava yksikkö halusi mennä. Ei kun yrittämään uudelleen. |
Blitzkriegissä on monipuolinen hallintajärjestelmä, jossa voi tehdä kaikenlaisia hienouksia, kuten määrätä tankkeja väijyttämään ja jalkaväkeä käyttämään kranaatteja nippuina. Yleensä niitä ei vain ehdi käyttämään, kun tuskailee kohdevalinnan ja oman logiikkansa mukaan temppuilevien yksiköiden kanssa. Pieni mutta jatkuva riesa tulee myös realistisuudesta. Pelin tankkivalikoima on hyvin vaihtelevaa, samaa tankkia on yleensä vain pari kappaletta. RTS-kontrollien vakiotoimintoihin kuuluva tuplaklikkaus samojen yksiköiden valitsemiseksi on siis varsin hyödytön, kun Pzkw IV D:n naksuttelu ei valitse vieressä olevaa IV G:tä ja J:tä.
All Your Base ja silleen
 |
| Yksikkökuvaukset ovat hieno lisä, mutta niiden käännösten taso vaihtelee villisti. |
FFoT:ssä on
Blitzkriegin yksikkötietokanta, joka onkin mukava lisä asianharrastajalle. Ensyklopedia ei ole täynnä teknisiä tietoja, vaan triviatietoutta yksiköiden historiasta. Erityistä hilpeyttä herättävät muutamat kohdat, joissa käännös on lievästi sanoen sekavaa.
Samanlainen koheltaminen pistää silmään muutenkin. Tehtäväkuvauksissa puhutaan Moskovan puolustamisesta ja Load Game -napin tooltippi iloisesti julistaa sen poistavan tallennetun pelin.
Kursk, hukattu mahdollisuus
 |
| Tunnista kuvasta kaikki Pzkw IV:n eri versiot. |
FFoT:n pelaaminen ei ole niin hauskaa kuin olisi luullut. Jatkuva pään seinään hakkaaminen tappaa sen ilon, mikä normaalisti T-34:n räjäyttelystä olisi saatavissa. Haaste on enemmän hiirikädessä kuin taktisessa lihaksessa.
Tämän ja
Fall of the Reichin myötä
Blitzkrieg-jatkumo näyttää siirtyneen vanhan lypsämiseen. Toivottavasti seuraavaksi näemme
Blitzkrieg 3:n emmekä lisää rahastusta.
Panu "Ego" Alku...pelaa kyllä mielellään WWII-strategiapelejä, kunhan saa pelata saksalaisilla.
