Sonyn lippulaiva se vaan mennä porskuttaa. Lyötyään ensin viimeisen naulan edellisen konsolisukupolven kilpailijoidensa arkkuun, Gran Turismo on muuttunut pelistä instituutioksi. Niin suureksi, että seuraavan osan demolevyä voidaan oikeasti myydä eikä vain jakaa ilmaiseksi. Yllättävää on sen sijaan se, että Eurooppakin sai oman julkaisunsa tästä Japanissa jo kuukausia markkinoilla olleesta ennakkovilkaisusta. GT 4 Prologue näyttäisi liikkeissä maksavan vajaat 40 euroa, eli kyseessä on sentään normaalia edullisempi julkaisu.
Kuten takakansitekstikin jo kertoo, kyseessä on siis pieni kurkistus siihen, mitä Gran Turismo 4 myöhemmin tänä vuonna ilmestyessään tarjoaa. Pääasiallinen pelisisältö on järjestetty ajokoulun muotoon - kuten pelien lisenssitesteissä aiemmin. Eri oppitunteja on useita kymmeniä, ja jokainen selvitetty ajokoe tuottaa valittavaksi yhden auton lisää. Kaiken kaikkiaan autovalikoimaa on siis ainakin riittävästi ihailtavaksi.
Vanhat konstit ovat parempia
 |
| Luulenpa, että lähestymme PS2:n grafiikan äärimmäisiä rajoja. Ralliautot ovat varsin komeita pölyn keskellä. |
Prologue ei käynnistyessään tuota suurta yllätystä. Ääniefekteistä lähtien kaikki on melkoisen tuttua GT3 A-Speciä ja GT Conceptia pelanneelle. Erona on vain pelitilojen suppeus: tarjolla on vain Arcade Mode ja School Mode. Arcade on sekin todellinen torso, sillä luvassa on vain kisailua aikaa vastaan rajatulla määrällä ratoja. Pääasiallinen mielenkiinto kohdistuukin siis School Modeen. Perusajokoulu koostuu reilusta kahdestakymmenestä kokeesta, jonka jälkeen pääsee selvästi vaikeampiin bonus-tehtäviin. Kuten ennenkin, suoritusta arvioidaan luokissa pronssi, hopea ja kulta, ja todellinen rattimies saa varmasti bonusta ajamalla kullanväriset pokaalit joka kokeesta. Itse en väitä siihen pystyväni uhraamatta pelille viikkotolkulla aikaa.
Ajokokeet ovat huomattavan perusteellisesti laadittuja. Jokaista koetta edeltää pitkä, selostettu jakso, jossa huippukuski näyttää mallisuorituksen (kaasupolkimen asennot ym. ovat näkyvissä) ja naisääni kertoo miten homma hoidetaan kotiin. Alkupäässä tehtäviä myös ajolinjoja osoittava viiva on näkyvissä radalla. Lisäksi osa tehtäviä on "rataan tutustumista" ilman aikarajaa, jolloin voi rauhassa katsella kurvit kohdalleen. Onpa mukana myös "kahvitaukoja" joilla kaadetaan keiloja ja käsijarru saa kyytiä.
Nättiä, muttei näteintä
 |
| Ratavalikoima ei ole kovin laaja... |
PlayStation 2 ei enää heiluta tahtipuikkoa mitä tulee konsolien grafiikan tasoon, eikä GT4 Prologuenkaan grafiikka saa mitään väreitä selkäpiihin. Missään nimessä huonoa se ei kuitenkaan ole, automallit ovat erittäin kauniita ja pientä ekstraakin on lisätty, mm. jarrulevyt hehkuvat hidastettaessa. Tosiasia vain alkaa olla se, että kovaa radalla ajettaessa taivaanrannasta popsahtelee näkyviin tasoja huomattavasti vähemmän kauniisti kuin kilpailijan raudalla. Ja edelleen olen selvästi Polyphonyn kanssa eri mieltä siitä millaista on hyvä musiikki. Pelattavuus on kuitenkin tietysti tärkeintä, ja siinä suhteessa Prologue ei tuota pettymystä.
 |
| ...mutta autoissa löytyy. |
Ajelin peliä Logitechin Driving Force -ratilla, joka antoi ajamiseen mahtavan tuntuman. Varsinaista julkaisua varten on ratista kuulemma tulossa uusi, kääntösäteeltään suurempi versio, mutta hyvin tuntui tälläkin pärjäilevän. Melkein väittäisin, että tiettyjen tehtävien edellyttämä kaasun hallinta vaatii aikamoista DualShock 2 -taituria, joten tosipelaajalle ratti on lämpimästi suositeltava hankinta. Pari kapulalla ajamaani kisaa kuitenkin todistivat edelleen sen, että hallinta tateillakin on enemmän kuin kohdallaan.
Laaja fysiikka
Ajomalli ansaitsee sekin hatunnoston, etenkin asfaltilla. Jos nyt kyseessä ei olekaan ihan maailman realistisin fysiikka, niin ainakin erinomainen sekoitus todenmukaisuutta ja viihdyttävyyttä. Auton liikkeitä voi lukea varsin tarkkaan ohjaimesta ja käyttäytyminen yli- ja aliohjautuvuustilanteissa on uskottavaa. Rallin ajamisesta GT:ssä en edelleenkään erityisemmin pidä, mutta sekin on miellyttävästi siirtynyt lähemmäksi oikeita rallipelejä - joten voin voitonriemuisesti todeta olleeni oikeassa, kun moitin GT2:ta varsin omituisesta soratiemallista.
 |
| Autokoulussa siis ollaan, ja hommat tehdään sen mukaan. Esinäytöstä kannattaa seurata tarkasti. |
Vauriomallia autoissa ei ole. Tämä on selvästi yhtä paljon filosofiakysymys kuin tekninen rajoitus. Toisaalta jos vaihtoehtona olisi ollut Project Gotham Racing 2:n tyylinen höpölöpökolhiminen, otan ihan mielelläni nämä kiiltävät, vahingoittumattomat autot. Positiivista on, että autokoulussa kerrankin opetetaan olemaan käyttämättä toisia autoja "reunakaiteina" kiperissä kurveissa. Samoin mukana on erittäin vaativia ohitustekniikoita ja muuta, joihin perinteisesti ei ole juuri autopeleissä kajottu. Hämmästyttävän hyvin opit myös toimivat, käytyään kutakin rataa koskevan kurssin huomaa todella soveltavansa saamiaan oppeja, ja sekunnit hioutuvat pois kierrosajoista. Sitten onkin aika ottaa luistonesto pois päältä ja hups, metsässä ollaan...
Kuorolle saarnaamista
 |
| New Yorkissa on kumman hiljaista keskellä päivää. |
Jos Pentti Perusjätkä nyt marssii kauppaan ja nappaa GT 4 Prologuen odottaen kisailua kavereita vastaan ja jännää autojen virittelyä, on peli vaihtohyllyssä ennen kuin ehtii kissaa sanoa. Tässä on kyseessä äärimmäinen mehustelu niille, joiden suupielet vääntyvät hymyyn pelkästä Nissan Skyline GT-R Vspecin ajattelemisesta. Yksinäisiä ajokokeita, toistoa toiston perään, ajolinjojen viilausta, sitä tämä pelinpoikanen on pullollaan. Ei kaksinpeliä, ei autokauppaa, ei viritysosia, ei edes oikeaa kilpailua muuta kuin kelloa vastaan. Pohja-ajat, etenkin kultaiset, taas ovat puolijumalien ajamia, joten sunnuntaikuskien ei kannata vaivautua.
P.S. Ihmettelisin, ellei läpipeluusta jotenkin palkittaisi kokoversion ilmestyessä, joten kannattanee säilyttää tallennus jos ajokoulun tulee läpäisseeksi.
Mikko Heinonen
Peliplaneetta.net
Arvostelija:
Mikko Heinonen
