Monet ovat varmasti ainakin vahingossa vilaisseet Subtv:ltä Ibiza uncovered -ohjelmaa. En nyt juuri tähän hätään muista sen suomenkielistä nimeä, mutta kyseessä on kuitenkin se sarja, jossa etelän aurinkoon matkustaneet immeiset sekoilevat päättömästi, imevät litratolkulla viinaa ja riehuvat yökerhoissa, naiset vilauttelevat rintojaan ja kaikki puhuvat "siitä" - "sen" tekemisestä nyt puhumattakaan. Varsinaiseksi korkeakulttuuriksi tätä ei ehkä voi kutsua, mutta mikäs siinä on auringossa bilettävää kansaa mulkoillessa kun kotosuomen maisemat käsittävät lähinnä sysisynkkää syysilmaa ja loskaa kyntäviä mummeleita.
Eidosin uunituoreen näpräilypelin, Beach Lifen tavoite on simuloida hieman tämän ohjelman kaltaisia rantabiletystunnelmia ja pistää pelaaja pitämään huolta koko hoidosta. Valikoissa keikistelee nättejä ja ehdottoman vähäpukeisia kimuleita, aurinko paistaa, laineet loiskuvat ja bassobiitti jytkyttää, joten miljöö tuntuu olevan kohdallaan. Rantaelämän peruskoostumus on taattua rakentelupeliä, joskin ehkä harkitun askeleen kohti Simsin henkilöhallintaa otettuna. Lopputulos on hieman Sim Golfin tyylinen, ihmisiin keskittyvä resurssinhallintastrategia.
Paljon tekemistä - niin vähän aikaa
 |
| Illan hämärtyessä syttyvä valaistus on upea näky. |
Peli koostuu vapaamuotoisen hiekkalaatikkomoodin lisäksi kahdestatoista eri saarille sijoittuvasta kentästä, joissa pelaajan täytyy suorittaa jokin, yleensä aika tiukkaan aikatauluun sidottu tehtävä. Tavoitteena voi olla vaikkapa estää yli viiden ihmisen hukkuminen kolmessa päivässä, siivota likaantuneen rantaparatiisin törkyongelma tai saada 50 ihmistä harrastamaan seksiä rantahietikossa tiettyyn päivään mennessä. Lisäksi löytyy esimerkiksi keskeneräisten lomakeskusten viimeistelyä, päättymätöntä asiakkaiden houkuttelua ja haikalojen välttelyä.
Laiminlyödyt kohderyhmät
 |
| Eri saarille sijoittuvia tehtäviä on vain kaksitoista. |
Valtaosa pelistä menee perinteisen Sim City -kloonien tapaan turistirysän suunnittelussa ja erilaisten rakennusten sijoittelussa, mutta tavoitteiden selvittäminen vaatii usein paljon syvällisempääkin strategiaa. Henkilöstön, niin rantavahtien, siistijöiden, rakentajien kuin mekaanikkojenkin tehokas hallinta, järkevät työajat ja palkkaus ovat avain onneen ankarassa menestyksen metsästyksessä. Myös tavoiteltavat kohderyhmät on hyvänä ideana otettu pelissä huomioon, joskin homma on yksinkertaistettu rankasti vain miehiin ja naisiin. Jupit, rentut, opiskelijat, lapset, vanhukset ja ties mitkä on kaikki unohdettu. Paha puute, sillä juuri erilaisten asiakkaiden paikalle houkuttelu ja heille räätälöidyt palvelut olisivat olleet omiaan tämän tyyliseen peliin. Kohderyhmiin ei myöskään voi vaikuttaa kuin lähinnä rakentamalla erilaisia rakennuksia, eikä esimerkiksi mainontaa tai musiikkivalikoimaa voi vaihtaa tietynlaisten lomalaisten toivossa.
Vaikutusmahdollisuudet ovat muutenkin melko vähissä, eikä esimerkiksi Rollercoaster Tycoonin tapaan mitään itsekasattavia laitteita ole. Vaikka kampanjan edetessä pelaaja saakin käyttöönsä jatkuvasti uusia rakennuksia, alkaa toiminta toistaa itseään pahasti kun monimutkaisimpienkin vesiliukumäkien pystyttäminen vaatii ainoastaan sopivan paikan valitsemisen ja hiirennapin naksautuksen. Baareissa voi sentään valita mitä kaljaa siellä tarjoillaan ja millä hinnalla.
Virtuaalidokaamista
 |
| Rikkaat turistit sisään - köyhät ulos. |
Yksilöllisten pikkuihmisten lomanviettoa on ilo seurata tarkan ja monipuolisen animoinnin ansiosta. Jokainen saarella laahustava pikselikasa käyttäytyy huvittavan loogisesti omien tarpeidensa ja motivaatioidensa mukaisesti. Päivisin rannoilla otetaan rauhallisesti arskaa, surffaillaan ja korkeintaan vaivaudutaan välillä ravintolaan syömään. Illan hämärtyessä jengi valuu hiljalleen uima-altailta kaljatuopin ääreen ja pahan olon iskiessä käydään nappaamassa suolapalaa snägäriltä. Kun hieman myöhemmin negatiivinen nälkä iskee ankaran nestetankkauksen ja yökerhossa riehumisen jälkeen, on aika tuupertua juuri laatoitetulle puistonpenkille keräilemään voimia seuraavaa päivää varten.
 |
| Yksityiskohtainen grafiikka on todella näyttävää. |
Ulkoasun yksityiskohtaisuus ei rajoitu pelkästään rannoilla rypeviin virtuaalikännääjiin, vaan pelimaisemat ovat muutenkin suorastaan syötävän hyvän näköisiä. Rakennukset ovat toinen toistaan värikkäämpiä, täynnä yksityiskohtia ja pieniä elävöittäviä animaatioita. Samoin puut, suihkulähteet, patsaat ja muut ylimääräiset koristukset suorastaan pakottavat pelaajan rakentamaan niitä aina vain lisää, sillä tällä kertaa koristukset todella tekevät maiseman kuvankauniiksi. Muuttuva säätila tuo mukavaa vaihtelua ja varsinkin helleaallon iskiessä väreilevä ilma on efektinä ihan nokkela. Vuorokaudenvaihtelut on toteutettu upeasti: valaistut talot, uima-altaat, katulamput, soihdut ja nuotiot valaisevat trooppisen pimeää yötä todella komeasti. Hyvännäköinen maasto selittyy sillä, ettei sitä ole koottu muiden vastaavien pelien tapaan heksoista tai ruuduista, vaan jokainen saari on erikseen piirretty kuva. Kivaltahan se näyttää, mutta esimerkiksi kuvakulman käätäminen ei tietenkään onnistu. Tämä taas tekee mm. teiden vetämisen välillä hieman hankalaksi.
Hyvät lomat loppuvat aina kesken
Beach Life tarjoaa poikkeuksellisen hyvännäköistä kevytstrategiaa, rakentelua ja näpräämistä rennon aurinkoisessa ja bikinirikkaassa ilmapiirissä. Mikään uskomaton pelityylin uudistaja se ei todellakaan ole, mutta perinteitä kunnioittavan mukavaa pikkusäätämistä pelityypin faneille siitä irtoaa aivan takuuvarmasti. Musa on menevää, tehtävät haastavia ja kun grafiikkakin vielä miellyttää silmää, niin sinänsä moneen otteeseen jo kierrätetty rakentelukaava ei jaksa pahemmin mieltä painaa. Valitettavasti niukat kaksitoista purkitettua tehtävää eivät tarjoa mitenkään pitkäaikaista riemua, mutta laadukkaan perusviihdyttävää kamaa kuitenkin. Ja vapaarakentelun mahdollistavalla hiekkalaatikolla kekkerit jatkuvat vielä tehtävien läpäisyn jälkeenkin.
Beach Life -demoTeppo Lähtinen
Peliplaneetta.net
Arvostelija:
Teppo Lähtinen
