Nintendo 64:llä alkunsa saaneen Turok-räiskintäpelisarjan matka halki aikojen on ollut aivan muuta kuin sulavaa nousukiitoa. Sarjan ensimmäistä osaa ylistettiin aikanaan sen näyttävän grafiikan ja suurien dinosauruksien vuoksi, mutta dinojahdin myöhemmät osat ovat olleet parhaimmillaan keskinkertaisia. Todellinen pohjanoteeraus oli parin vuoden takainen Evolution.

Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta, ja niinpä Turok tulee taas. Moni asia on kuitenkin muuttunut. Kehitystiimi on täysin uusi, ja peliä tehdään Disneyn valvovan silmän alla. Testasimme, millainen uusi Turok näistä lähtökohdista on muotoutumassa.

Parasta antia. Dinopainissa verta ja väkivaltaa ei ole säästelty.

Pc:lle, PlayStation 3:lle ja Xbox 360:lle julkaistavaa peliä työstää uusi ja näin ollen varsin tuntematon tiimi Propaganda Games. Mistään noviiseista ei kuitenkaan ole kyse, vaan porukasta löytyy niin Splinter Cellien kuin Assassin's Creedin parissa työskennelleitä. Pelin ohjaaja Devon Blanchett on kysymättäkin samaa mieltä siitä, että Turokin kulta-aika loppui sarjan ensimmäiseen osaan ja että Propagandan tehtävänä on palauttaa sarja sen tasolle.

Sarjan laadun palauttaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Suurin ongelma on se, että 3D-räiskinnät ovat genrenä etenkin konsoleilla muuttuneet melkoisesti sitten Turokin ensiaskeleiden. Ensimmäinenkään Turok ei ollut erityisen järisyttävä kokemus ulkotilojen poikkeuksellisen suurta käyttöä ja komeaa grafiikkaa lukuun ottamatta. 3D-räiskintöjen rima on noussut esimerkiksi Half-Lifejen, Far Cryn ja Call of Dutyjen myötä melko lailla, ja pelkkä hyvältä näyttävä peruspeli ei enää riitä.

Blanchettin mukaan myös Propaganda on ymmärtänyt aikojen muuttuneen, ja Turokissa on kuulemma kiinnitetty erityisen paljon huomiota pelin tarinaan, jonka hän lupaa olevan erinomainen. Lontoossa järjestetyssä testitilaisuudessa pelin tarinaa ei juuri ehditty käydä läpi, vaan syynissä olivat lähinnä pelin tekniset ominaisuudet.

Sensuuri puree. Vaikka dinosaurusten veri lentää, kanssaihmisiä vastaan suunnattua väkivaltaa on sensuroitu tarkemmin.

Tulevaisuuteen sijoittuvan pelin tarina jäi siis varsin vähälle huomiolle, mutta tilanne on pääpiirteittäin tämä: Amerikan alkuperäiskansaan kuuluva avaruusmerijalkaväen sotilas Turok on jäänyt ryhmätovereidensa kanssa nalkkiin trooppiselle viidakkoplaneetalle, jolta pitäisi päästä pois. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä planeetan vihamielisen alkuperäisväestön eli dinosaurusten lisäksi kapuloita lyövät rattaisiin joukon jahtaaman kapinallisen komentajan Kanen suoraan Killzone-universumista revityt mustapukuiset kommandot.

Sekä yksin- että moninpelin selkeästi hauskin puoli liittyy dinosauruksiin: liskot eivät juuri valitse puoliaan, vaan välipalaksi tahi lounaaksi kelpaa niin mustapukuinen kommandosotilas kuin harteikas dinonmetsästäjäkin. Ovela pelaaja kääntää tilanteen edukseen johdattamalla matelijat vihollistensa kimppuun. Tämä on tarpeellista myös siksi, että dinot ovat pirun kestäviä. Pieninkin otus tuntuu vaativan suomuihinsa vähintään pari lippaallista lyijyä ennen paremmille metsästysmaille siirtymistään.

Metsästäjien aseistus on laadultaan kovin epätasainen. Kiikarikiväärin virkaa toimittava jousipyssy on ihan hauska, mutta suurin osa perustykeistä on tehottomia ja onnettomia tussareita. Meininki piristyy, kun arsenaaliin saadaan miinoja maahan kylvävä tag-gun ja teholtaan hykerryttävä plasmakanuuna.

Dinoa mä metsästän. Tavallisten aseiden käyttäminen liskoja vastaan on lähinnä ammusten haaskaamista, mutta kaikeksi onneksi kiikarikiväärin virkaa hoitava jousipyssy tepsii hyvin niihinkin.

Aseista kunniamaininnan ansaitsee Turokin vyöllä roikkuva puukko. Suurin osa dinoista ei suinkaan syö Turokia heti, vaan pahimmassa tapauksessa sankarimme pääsee painiotteluun, joka on toteutettu nappien armotonta kurittamista vaativana minipelinä. Voitto palkitaan onnellisena hymynä pelaajan kasvoilla, kun Turok tuikkaa teräaseensa dinon kaulaan tahi aivoihin.

Pelin väkivalta on muutenkin toteutettu mielenkiintoisella tavalla. Dinojen veri lentää, ja liskot pamahtelevat kilon paloiksi, mutta ihmisvastustajien kohdalla tilanne on aivan eri. Kommandot vain kaatuvat ilman sen kummempia erikoisefektejä, ja esimerkiksi irtoavia ruumiinosia on turha toivoa. Tämä on Blanchettin mukaan tietoinen ratkaisu: tarkoitus on välttää väkivaltaan monissa maissa liittyvät vaikeudet ja toimia julkaisijan tahdon mukaisesti. Silti puukolla suoritettavat yhden iskun tapot ovat aika karua katsottavaa.

Mustalla ei voita. Pelin ihmisvastustajat ovat kuin suoraan Killzonesta.

Koska dinosaurukset ovat selkeästi tärkeimpiä vihollisia, niihin on luonnollisesti kiinnitetty paljon huomiota. Isot dinot ovat parhaimmillaan todella isoja, ja jos vastassa on esimerkiksi tyrannosaurus, häviäminenkin voi olla huvittavaa: jättilisko nimittäin pistää Turokin poskeensa yhtenä suupalana. Vaikka suurin osa dinoista on mallinnettu oikeiden esikuvien mukaan, on mukana myös erikoisempia tuttavuuksia, kuten puissa ketterästi kiipeilevät ja mielellään tiheästä ruohikosta hyökkäävät liskot, jotka on mallinnettu puumien mukaan.

Turokin puolueettomat dinot ja osa sen aseista on selkeästi suunniteltu moninpeliä varten. Tämä on ihan hyvä juttu, mutta testitilaisuudessa esillä olleet kentät eivät tuoneet tätä elementtiä esiin kovinkaan hyvin. Sen testaaminen jäi parin pikkuliskoista koostuvan lauman varaan. Idea on sinänsä hyvä, ja toivottavasti sitä tullaan hyödyntämään paremmin muissa moninpelikentissä.

Ei saippuaa. Pelin tarinaa kuljetetaan välianimaatioiden kautta, ja vaikutteita on selkeästi haettu Gears of Warista.

Hieman vaillinainen testaaminen herätti ristiriitaisia tuntemuksia Turokista. Vaikka hahmojen ja otusten graafinen taso onkin ihan mainio, maasto ja erityisesti ruohikko oli pahimmillaan pikseloitunutta ja rumaa. Koska iso osa pelistä tulee nähdyn perusteella sijoittumaan ulkotiloihin, graafiset virheet häiritsevät paljon. Osan graafisista mokista voi vielä tässä vaiheessa laittaa keskeneräisen testiversion piikkiin, mutta ihan kaikkia huolia sekään ei poista. Peli käyttää Unreal Engine 3 -pelimoottoria, jolla ei kaikkien kehittäjien käsissä päästä Gears of Warin tasolle.

Jutun alussa jo todettiinkin, että 3D-räiskintöjen rima on noussut valitettavan korkealle. Sinänsä hyvin toteutetulle perusräiskinnälle ei kovassa kilpailussa enää juuri ole tilaa, minkä sai kokea karvaasti esimerkiksi Area 51:n taannoin julkaistu jatko-osa Blacksite. Turokin tulevaisuus vaikuttaa harmittavan samanlaiselta: pohjimmiltaan se on kohtuullisen hyvin toteutettu räiskintä, mutta se ei valitettavasti riitä.

Tässä vaiheessa näyttää siltä, että keskikastin pohjattomasta suosta ylös rämpiminen vaatii Turokilta joko todella viihdyttävää tarinaa tai poikkeuksellisen hyvää meininkiä, jota testiversio ei vielä tarjonnut.

Turok julkaistaan konsoleille helmikuun alussa ja pc:lle helmikuun lopussa. Peli on kielletty alle 18-vuotiailta.

Tero Lehtiniemi... oli nuorena kiinnostunut fossiileista