Kuka sanoo, että vanhojen pelien aika on ohi? Kuka sanoo, että uudet pelit ovat aina kiistatta parempia? Kuka kehtaa myöntää, ettei muistele vanhoja hyviä klassikoita naama haikeassa hymyssä? Tähän kaikkeen on lääke: retropelit.


Julkaisija/kehittäjä: Richard Jordan
Hinta: Ilmainen
Laitteistovaatimukset: Windows 95+, Linux, GameBoy
Pelin kotisivut: http://retrospec.sgn.net/users/rjordan/klass

Haha, talkkari kanveesissa! Nyt äkkiä haneen, ennen kuin joku syyttää Ericia ritsalla räiskimisestä.

Klass of '99 on kunnianosoitus Skool Dazelle, yhdelle 80-luvun omaleimaisimmista peleistä. Pelaaja ohjaa poikakoulun tiukkoja sääntöjä vastaan kapinoivaa Eric-hulttiota, joka rakastaa olla vaikea ja kuriton lapsi. Ikävä kyllä pojan toilailut näkyvät todistuksessa, ja jos sen lukuja ei muuteta, edessä on matka sisäoppilaitostakin pahempaan hornaan. Ja reksin kansliaan pääsee vain, jos koulu on kaaoksessa...

Klass of '99:n suurimpia hupeja on vapaamuotoinen mellastaminen. Tunneilla on toki käytävä, mutta välitunneilla voi päästää oman sisäisen pirunsa irti ja piestä opettajan lellikkiä, ampua opettajia ritsalla, kirjoittaa rivouksia liitutaululle ja muutenkin olla hankala raggari. Jos kanssaoppilaan saa lavastettua omiin rötöksiin, aina vaan parempi. Opettajan silmien alla keppostelu ei kannata, sillä jälki-istunnon määrän kasvaessa liian suureksi on peli menetetty. Tuntuu tavallaan likaiselta myöntää itselle, mutta näin se vaan on, että koulukiusaaminen on hauskaa.

Lataa peli tästä.


Julkaisija/kehittäjä: Alan Berfield
Hinta: Ilmainen
Laitteistovaatimukset: Kaikki javaa pyörittävät käyttöjärjestelmät
Pelin kotisivut: http://www.cs.pitt.edu/~alandale/dmjava

Kivihirviö hyökkää. Harmittomalta näyttävät kivikasat ovat myrkyllisiä.

Dungeon Master oli ensimmäisiä kolmiulotteisuutta yrittäneitä roolipeliseikkailuja. Tarina kertoi neljästä urhoollisesta sielusta, jotka matkasivat pahuuden alkulähteenä toimivan luolaston pohjalle pysäyttämään pahan lordi Chaoksen. Lordi on luonnollisesti loihtinut matkalle mukavia ylläreitä, kuten muumioita, skorpioneja, ansaluukkuja, myrkkypilviä ja tietysti myös lohikäärmeen.

DM:n vetovoimaisuus pohjautui pitkälti sen reaaliaikaisuuteen. Vaikka pelissä liikuttiinkin kolmimetrisin loikin ja käännyttiin 90 asteen kulmissa, taistelut vaativat jatkuvaa liikkumista -hyökkäyksiä ei kannattanut tehdä jos ei myös ollut valmis väistelemään, sillä erilaisten öttiäisten lyönnit sattuivat ja lujaa. Toinen peliä kannatellut kikka oli luolaston laajuus, jonka lisäksi uuttera salaovien etsiminen ja nurkkien perinpohjainen nuohoaminen paljastivat uteliaille pelaajille paljon lisäsisältöä. Sokerina pohjalla oli edelleenkin nerokas magiasysteemi, jossa loitsut valmistettiin kahdeksaa riimua yhdistelemällä. Ensimmäinen valitsi tehon, toinen elementin ja niin edelleen. Rohkeasti kokeilemalla löytyi paljon sellaisiakin loitsuja, joiden ohjeita ei pelin aikana tullut vastaan.

DM on kestänyt aikaa yllättävänkin hyvin. Onhan se toki nykystandardeilla kankea tekele, mutta vetovoimaisuutta riittää. Valaistuksesta on kiistatonta etua ja vaeltelevat hirviöt pakottavat jatkuvaan valppauteen. Dungeon Masterista on saatavilla myös jatko-osa Chaos Strikes Back, joka tarjoilee lisää samaa kamaa mutta sadistisen vaikeana.

Lataa peli tästä.


Julkaisija/kehittäjä: Paradroid Development Team
Hinta: Ilmainen
Laitteistovaatimukset: Windows 95+, Linux
Pelin kotisivut: http://paradroid.sourceforge.net

Haltuunotto. Piuhoihin ohjataan virtaa ja jos oma virransyöttö voittaa vastustajan, robotti on otettu haltuun.

Andrew Braybookin kuusnepalle kehittelemä Paradroid on legenda. Pelin idea on ohjata pientä hallintalaitetta, joka on lähetetty kukistamaan robottien kapina isolla avaruuslaivaston aluksella. Piskuinen droidi ei omin voimin pärjää, mutta se osaakin ottaa haltuunsa muita robotteja ja kääntää näiden aseet kollegoitaan vastaan.

Nopeatempoinen Paradroid on eittämättä karu näky. Kaksiulotteinen grafiikka, jossa robotteja esittää pyöreä pylpyrä lyhyellä numerosarjalla varustettuna, sekä karut ääniefektit ovat varmasti monien mielestä nykyään jopa luotaantyöntäviä. Pelattavuuden addiktiivisuutta ei silti sovi vähätellä. Paradroid on vaikea räiskintäpeli, jonka nopeatempoiset taistelut ovat aina vaarallisia. Kannattaa siis päivittää käytössä olevaa robottia usein, sillä jos ratsuna toimiva droidi hajoaa alta, jäljelle jäävä hallintalaite on laakista vainaa.

Lataa peli tästä.


Julkaisija/kehittäjä: PGG Team
Hinta: Ilmainen
Laitteistovaatimukset: Windows 98+, Linux, Mac
Pelin kotisivut: http://priv.solsector.net

Se siitä kilrathista. Rintamat voivat olla kaukana, mutta vihollispartisaaneja saattaa silti tulla vastaan.

Joskus kauan sitten Wing Commander -avaruusoopperasarja oli kaikkien tuntema eepos. Realismi sai väistyä epiikan tieltä, kun poikkeuksellista rohkeutta ja hurjia kaartotaisteluita sisältänyt sarja kuvasi ihmisten epätoivoista taistelua raakoja kilratheja vastaan. Samaan universumiin sijoittunut Privateer kuvasi tapahtumia kaikkeen valmiin yksityisyrittäjän näkökannasta.

Privateer antaa pelaajan vapaasti luoda itselleen uraa niin sotilaana, kauppiaana, rosvona kuin palkkionmetsästäjänäkin. Avaruudessa voi seikkailla vapaasti tähdeltä ja planeetalta toiselle, tutkia paikkoja salaisten tukikohtien toivossa ja ehkä siinä sivussa tehdä pari juonta edistävää tehtävääkin. Joka tapauksessa edessä on paljon taisteluja, joten vaivalla ansaitut rahat kannattaa suosiolla sijoittaa ketterämpiin aluksiin, voimakkaampiin aseisiin ja tehokkaampiin suojakilpiin.

Lataa peli tästä.


Julkaisija/kehittäjä: Barak Ori
Hinta: Ilmainen
Laitteistovaatimukset: Windows 95+
Pelin kotisivut: http://www.xmixdrix.com/manicminer

Jaa että vieterillä liikkuva peltimies? Manic Minerin jalat ovat tukevasti surrealistisuuden puolella. Johtuneeko happivajeesta?

Mikäpä retropelikokoelma olisi täydellinen ilman tasoloikinnan grand old mania, Manic Mineria? Liki 25 vuotta vanhassa klassikossa kaivosmies Willy löytää sortuneen kaivoksen, jossa yhä toimivat koneet ovat haalineet kasaan kultaa ja jalokiviä vuosikymmenten ajan. Äkkirikastumisen kuumeesta kärsivä Willy ei välitä happivajeesta, vaan syöksyy suin päin luoliin keräämään kalleudet talteen.

Manic Miner on taloloikintaa perusmuodossaan. Kaksiulotteiset kentät, millintarkkaa ajoitusta vaativat loikat, laakista tappavat hirviöt, korkeat pudotukset, hirveä määrä kuolettavaa ryjää ja aikaraja. Tämän kaiken läpi Willyn pitää koikkelehtia, pomppia sortuvalta tasolta toiselle ja kerätä kaikki aarteet talteen. Vaikeustaso on kaakossa ja pelin läpäiseminen vaatii liki virheetöntä suoritusta. Ehkä juuri pelin haastavuuden vuoksi sen pariin palaa niin helposti?

Lataa peli tästä.


Martti Siirilä...pelasi kaikkia näitä pelejä jo silloin, kun ne olivat uusia.