Star Wars: The Old Republic lienee yksi kaikkien aikojen suurimmista ja kalleimmista MMO-peliprojekteista. Roolipeleihin erikoistunut BioWare on kehittänyt peliä pitkään ja hartaasti, ja monet pelaajat ovat jo olleet huolestuneita julkaisun viivästymisestä. Jotkut ilkeät huhut ovat jopa kertoneet pelin kehityksen olevan täyttä kaaosta ja pelin olevan pahasti viallinen. Peliplaneetta pääsi testaaman peliä kahden päivän ajan huhtikuun alussa ja voi todeta huhujen olevan perättömiä. Kerromme kaiken pelitestistä PvE:tä ja PvP:tä myöten.





Selkein syy pelin pitkään kehitysaikaan on sen sisällön määrä. Yksikään verkkoroolipeli ei ole koskaan julkaisussa ns. valmis, ja kaikkia niitä laajennetaan säännöllisesti lisäosien ja sisältöpäivitysten muodossa. Star Wars: The Old Republic, eli lyhyemmin TOR, aikoo kuitenkin haastaa itse World of Warcraftin sisällön määrässä jo julkaisussa. Väite on kova, mutta näkemämme perusteella se voi hyvinkin olla totta.

Ajallisesti peli sijoittuu 3 500 vuotta ennen Tähtien sota -elokuvien tapahtumia ja 300 vuotta Knights of the Old Republic -pelien tapahtumien jälkeen. Pelissä on kaksi vastakkaista puolta, joiden välillä pelaajat voivat valita: Sith Empire ja Galactic Republic. Osapuolet ovat käyneet tuhoisan 28-vuotisen sodan, jonka vuoksi sithit ovat saaneet lisää valtaa ja josta galaksin asukit syyttävät jedejä. Pelin alkaessa osapuolten välillä on vallinnut väliaikainen rauha, mutta se alkaa tietenkin jälleen horjua.



Pelissä on neljä eri hahmoluokkaa per puoli eli yhteensä kahdeksan. Koska jokaisella perusluokalla on kuitenkin lisäksi vielä kaksi erillistä erikoistumista eli kehittynyttä luokkaa, niitä on käytännössä yhteensä 16. Syy ratkaisuun on se, että jokaisella hahmoluokalla on täysin oma tarinansa, joka pelataan läpi matkalla maksimitasolle. Tarinat ovat laadultaan ja sisällöltään käytännössä kuin joku BioWaren yksinpeli, minkä lisäksi kaikki pelin puhe ja dialogi on täysin ääninäyteltyä. Jo pelkästään kahdeksalla hahmoluokalla tämä on melkoinen urakka, ja siitä syystä pelissä ei ole 16 täysin erillistä luokkaa.

Etenkin ääninäyttely tekee pelistä aivan erilaisen kokemuksen kuin verkkoroolipelit yleensä. Toki vastaavaa on osittain nähty jo aiemmin, mutta ei tässä mittakaavassa eikä mahdollisuudella vaikuttaa keskusteluihin repliikkejä valitsemalla. Vaikka kyseessä onkin verkkoroolipeli, on pelaajan hahmo koko ajan vahvasti mukana omassa tarinassaan.

Testisessio sijoittui huttien kämäiselle ja rikollisten asuttamalle kotiplaneetalle Huttalle. Se toimii kahden sith-imperiumin hahmoluokan - palkkionmetsästäjän ja agentin - aloitusplaneettana, jossa kummallakin on omat tarinalliset tehtävänsä. Imperiumin agentti toimii siellä peiteroolissa, kun taas palkkionmetsästäjä on aloitteleva märkäkorva, jonka tähtää suurempaan maineeseen.





Pelihahmonani toimi ihmispalkkionmetsästäjä. Sen rooli on olla vahvasti panssaroitu sekä aseistettu vahingontuottaja, joka kykenee käyttämään raskaita haarniskoita ja käsiaseita. Apunaan hänellä on haarniskan monenlaiset varusteet, joita käytetään kokemustasojen mukanaan tuomilla kyvyillä. Ensimmäisten kymmenen tason aikana sain käyttööni muun muassa erittäin tehokaan ranneraketin, liekinheittimen, sähkölamaannutintikan ja lähitaisteluliikkeen, jossa panssaroidun nyrkin tehoa lisätään rakettirepun laukaisulla. Repulla ei vielä pysty alussa lentämään tai leijumaan, mutta se tulee mahdolliseksi korkeammilla kokemustasoilla. Resurssina palkkionmetsästäjällä on haarniskan ja sen laitteiden lämpötila, joka nousee erikoiskykyjä käytettäessä ja rajoittaa niiden jatkuvaa käyttöä.

Palkkionmetsästäjän tarina alkaa, kun hahmo haluaa mukaan galaksin kovimpien metsästäjien eli mandalorialaisten Suureen jahtiin. Voitto kyseisessä kisassa takaa virallisen metsästäjien killan statuksen ja mahdollisuuden vaativampiin hommiin. Kisaan pääsy ei kuitenkaan ole helppoa, sillä osallistujat tarvitsevat sitä varten jonkun sponsorin. Huttalla kun ollaan, mahdollinen sponsori on luonnollisesti joku paikallisista huteista. Aloitusalueella vaikuttaa kaksi kilpailevaa huttia, Nem'ro ja Fa'athra, mikä takaa hommia aloittelevalle palkkionmetsästäjälle. Kuvioissa on tietenkin mukana myös muita sponsorointia tavoittelevia palkkionmetsästäjiä pistämässä kapuloita rattaisiin.



Ensimmäisten tasojen myötä palkkionmetsästäjäni matkaan liittyy myös ensimmäinen apuri, nuori hakkeri ja palkkionmetsästäjätär Mako. Apurit toimivat pelissä kuten ryhmänjäsenet BioWaren yksinpeleissä. Niiden kanssa voi keskustella, ne auttavat pelaajia taistelussa kykyjensä mukaan ja niiden varusteita sekä erikoiskykyä voi muokata ja parannella pelin edetessä. Apurit ovat olennainen osa hahmoluokkia, ja ne on tehty täydentämään niiden ominaisuuksia. Jokaisella hahmoluokalla on kolme sen omaa apuria. Apurit voivat jopa korvata pelaajahahmoja pelin instanssiluolastoissa ja ryhmätehtävissä, joissa ne lasketaan yhdeksi mukana olevaksi hahmoksi. Apureilla on myös pelaajan hahmoon suhdemittari, johon pelaajan sanomiset ja teot vaikuttavat. Suhteen syventyessä apurit tarjoavat uusia juonikuvioita ja voipa niiden kanssa olla jopa romansseja.

Pelin crafting eli varusteiden ja esineiden valmistaminen tapahtuu myös apureiden kautta. Pelaaja voi opetella tietyn määrän keräily- ja rakentelutaitoja ja pistää apurit niitä tekemään. Toisin sanoen pelaajan ei itse tarvitse keräillä romuja tai kukkia, vaan hän voi pistää apurinsa töihin. Apurit ovat tehtävän vaikeudesta riippuen poissa käytöstä tietyn ajan, jonka jälkeen ne palaavat resurssien tai esineiden kanssa, taitotasosta riippuen. Sama pätee myös rakenteluun.





Itse pelin pelaaminen on saman tien tuttua kenelle tahansa World of Warcraftia tai muita viime vuosina nähtyjä verkkoroolipelejä pelanneille. Tämän suhteen TOR ei tarjoile mitään uutta tai ihmeellistä eikä se sitä selkeästi edes yritä. Erikoiskykyjä ja hyökkäyksiä käytetään ruudun alareunassa olevan toimintopalkin avulla, varusteiden taso määritellään tuttuun tapaan värikoodilla ja kuolemisestakin sakotetaan perinteiseen tyyliin, eli hahmo herää lähimmällä ensiapupisteellä varusteiden kunnon samalla hieman heikettyä. Paikasta toiseen pikaliikutaan kiitureiden avulla, kunhan taksipisteet on vain ensin avannut.

Tarkoitus on mitä ilmeisimmin saada mahdollisimman monet pelaamaan peliä ilman, että he joutuvat opettelemaan perusmekaniikat uudelleen tai kamppailemaan monimutkaisen ohjauksen kanssa. Myös tehtävärakenne on melko perustasoa: tapa X, kerää Y ja niin edelleen. Toki varsinaisissa tarinatehtävissä on hieman enemmän vaihtelua.



Kuten aiemmin jo mainittiin, on kaikki pelin dialogi ääninäyteltyä ja myös keskustelut hoidetaan kuin yksinpelissä ikään. Pelaaja valitsee sanottavansa BioWaren uusimista roolipeleistä tutun dialogiympyrän kautta. Tehtävät antavat mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, joiden seuraukset vaikuttavat tekijöiden mukaan myöhemmin eteen tulevissa tehtävissä tai tilanteissa. Ensimmäisen 15 tason aikana tästä ei pelisessiossa saanut maistiaisia, joskin monia mielenkiintoisia ratkaisuja pääsi tekemään. Ainakin palkkionmetsästäjän kohdalla dialogi ja ääninäyttely olivat kauttaaltaan laadukasta ja sisälsivät kiitettävästi Tähtien sota -tunnelmaa.

Pelihahmolla on myös Voiman hyvä/paha-mittari, johon teot ja päätökset vaikuttavat. Sitä ei ole rajattu pelattavaan osapuoleen, sillä jopa sith-hahmot voivat olla vahvoja Voiman valoisalla puolella. Se, kummalle puolelle pelihahmo kallistuu, määrittää joidenkin tehtävien sisällön ja avaa hahmon käyttöön uusia varusteita ja tehtäviä. Palkkionmetsästäjällä pimeän puolen pisteitä tuntui saavan olemalla sydämetön paskiainen, kun taas valoisan puolen pisteitä tippui, jos tunsi välillä myös empatiaa eli oli "kova, mutta reilu". Seikkailuni Huttalla toivat eteen useita valintoja, joista etenkin yksi triplapetokseen johtanut tilanne oli varsin herkullinen. Tarinallisesti ja pelillisesti valinta pimeän ja valoisan puolen välillä on joka tapauksessa merkittävä asia.



Huttilla vilisi testisessiossa myös paljon muiden pelaajien agenttihahmoja tekemässä omia tehtäviään, joskin ne yleensä tapahtuvat enemmän tai vähemmän samoissa paikoissa kuin omat palkkionmetsästäjätehtäväni. Useissa paikoissa näkee oviaukoissa vihreän tai punaisen voimakentän, joka kertoo, kuka voi mennä sisään. Vihreä kuuluu omalle ryhmälle tai hahmoluokalle jolloin sen läpi voi kulkea. Punainen taas on suljettu. Näin kaikki hahmot seikkailevat luontevasti samassa maailmassa ilman lataustaukoja, sillä voimakentät ovat samalla ovia niistä menevien omiin mini-instansseihin, joissa suurin osa hahmokohtaisista tarinatehtävistä tapahtuu. Maailmasta löytyy toki paljon tehtäviä, joita voi suorittaa yhdessä myös muiden hahmojen kanssa, sekä erillisiä Heroic-tehtäviä, jotka vaativat aina useamman pelaajan vaikeutensa vuoksi. Varsinaiset instanssiluolastot kulkevat Flashpoint-nimellä.





Monien mutkien ja lukuisten taisteluiden kautta hahmoni saa noin tason 12 kohdalla lopulta Nem’ro the Hutin sponsoroinnin Suuren jahtiin. Jahti tapahtuu sith-imperiumin pääkaupunkiplaneetalla Dromund Kaasilla, jonne hahmon matka seuraavaksi vie. Matkalla sinne otan osaa The Black Talon -aluksen mukaan nimettyyn flashpoint-instanssiin, mutta siitä lisää myöhemmin.

Dromund Kaasilla tunnelma on hyvin erilainen kuin soisella ja likaisella Huttalla. Planeetta on metsäinen ja vuoristoinen, ja itse imperiaalinen pääkaupunki on - no, imperiaalinen, eli massiivinen ja harmaa. Sithien läsnäolo näkyy siellä täällä valtavina synkkinä patsaina ja temppeleinä. Kaupunki itsessään sisältään kaikkea sitä mitä verkkoroolipelin ydinkeskukselta voikin odottaa kauppiaineen, kouluttajineen, huutokaupparakennuksineen, pankkeineen ja niin edelleen.



Hahmoni suuntaa kaupungissa mandalorialaisten päämajaan, jossa saan ohjeet Suureen jahtiin. Koska hahmoni on lisäksi ohittanut tason 10, saan mahdollisuuden valita kahden kehittyneen luokan välillä. Palkkionmetsästäjällä nämä ovat Powertech ja Mercenary. Jälkimmäinen keskittyy vahingontuottamiseen sekä hieman myös parantamiseen ja ensimmäinen kestävyyteen sekä aluevahinkoon. Valitsen Powertechin, jonka alta paljastuu kolme eri taitopistepuuta: Advanced Protype, Firebug ja Shield Tech. Näistä Shield Tech on tankkipuu ja Powertech onkin selvästi tankkihahmoluokka, joka käyttää todella raskaita haarniskoita ja saa käyttöönsä myös energiasuojakilven.

Suuri jahti alkaa ja vie hahmoani ympäri Dromund Kaasia. Samalla suoritan monia mitä erilaisimpia pääkaupungista saamiani tehtäviä sithien ja imperiumin jäsenten piikkiin. Palkkionmetsästäjä ei varsinaisesti kuulu imperiumiin vaan on hieman ulkopuolinen, minkä vuoksi tämän tehtävissä on huomattavan erilainen tunnelma kuin vaikkapa agentilla, sith-hahmoista puhumattakaan. Knights of the Old Republic -pelien fanina mieltäni lämmitti myös tehtäväketju liittyen niiden päähenkilön Darth Revanin muistoa kunnioittaviin revaniitteihin, jotka ovat eräänlaisia sith-kapinallisia olematta silti jedejä. Lisäksi meille kerrottiin, että jokaisella hahmolla on kolme tarinaa tai oikeastaan vaihetta. Palkkionmetsästäjän tarinan ensimmäinen osa on päästä mukaan ja voittaa Suuri jahti. Tämä jälkeen luvassa ovat kokonaan uudet ja laajemmat juonikuviot, joskin jotkut entuudestaan tutut hahmot saattavat olla edelleen mukana.



Jälleen kerran monien koukkujen ja matkojen kautta voitan Suuren jahdin ja nousen galaksin kovimpien metsästäjien joukkoon. Koska olen myös saavuttanut tason 15, on aika hankkia oma avaruusalus. Jokainen hahmoluokka saa pelissä oman avaruusaluksen, jolla liikutaan planeetalta toiselle ja joka myös toimii pelihahmon ja tämän seuralaisten kotina sekä tukikohtana. Palkkionmetsästäjänä oma alus ei kuitenkaan putoa syliin, vaan se pitää varastaa toiselta palkkionmetsästäjältä. Saan massiivisen D5 Mantis -aluksen haltuuni aivan testisession lopulla ja ehdin lyhyesti vilkaista sen sisälle: monia huoneita, vankiselli, aluksesta huolta pitävä ja "hovimestarina" toimiva droidi ja paljon muuta. Navigointikartalta vilkaisen galaksin karttaa. Se on jaettu eri alueisiin, joista löytyy eri planeettoja. Kartalla näkyy myös avaruustehtäviä, jotka ovat oma toiminnallinen minipelityyppinsä. Näissä tehtävissä avaruusaluksella räiskitään toimintapelityyliin ja kehitetään alusta ja sen varusteita. Pakollista tämä ei kuitenkaan ole, mutta pakkohan Tähtien sota -pelissä on sotia myös tähdissä.





Parin päivän testisession päätyttyä käteen jäi varsin hyvä kokonaiskuva The Old Republicin sisällöstä (PvP:stä ja flashpointeista lisää seuraavassa artikkelissa). Toki tasoja on kaikkiaan 50, mutta jo 15 ensimmäistä riittää antamaan tuntuman suurimpaan osaan pelin sisällöstä. Jotkut ovat pelistä julkaistujen videoiden perusteella olleet huolissaan pelin ulkoasusta. On totta, ettei pelin grafiikka ole uusimpien yksinpelien tasoa, sillä sen suhteen BioWare on ottanut käyttöön Blizzardin taktiikan, lievän sarjakuvamaisuuden. Tämä pitää pelikoneen tehovaatimukset alhaalla eikä ulkoasu vanhene niin nopeasti. Pelisessiossa asiaan ei alun jälkeen kiinnittänyt mitään huomiota, ja omissa silmissä peli näytti lopulta ihan hyvältä. Etenkin ympäristöt ja erikoisefektit ovat komeita ja näyttäviä. Mikä tärkeintä, kaikki näytti Tähtien sodalta.

Monien muiden paikalla olleiden toimittajien tapaan olin varsin vakuuttunut kokemastani. Pelimekaniikka on toki pitkälti samaa kuin kaikissa muissakin nykyisissä verkkoroolipeleissä, joten tällä saralla mistään mullistavasta pelistä ei voida puhua. Pelin valtti onkin selkeästi sen tarinavetoisuus. Puhuttu dialogi, keskusteluvaihtoehdot, omat ryhmäläiset ja joka hahmoluokan omat tarinat muodostavat kokonaisuuden, jollaista ei verkkoroolipeleissä aiemmin ole nähty - ensimmäistä kertaa pelimaailma tuntuu aidolta ja elävältä.



Monissa verkkopeleissä matka maksimitasolle koetaan jotenkin pakollisena puurtamisena, mutta ainakin tämän testin perusteella TOR tekee siitä nautinnollisen kokemuksen. Sen voi helposti kuvitella toistavansa useammalla hahmoluokalla niiden omien tarinoiden vuoksi. Verkkoroolipeleissä oma kysymyksensä on aina tietenkin loppupeli eli mitä tapahtuu, kun maksimitasolle on päästy. Siihen ei testissä saanut vastausta. Joka tapauksessa TORissa näyttäisi jo ennen sitä olevan sisältöä enemmän kuin parissa muussa tavallisessa verkkoroolipelissä yhteensä. Ei siis ihme, että pelin valmistumisessa on kestänyt.

Pelaajien välisestä taistelusta ja flashpoint-instanssikokemuksista luvassa lisää seuraavassa Peliplaneetan TOR-jutussa.

Star Wars: The Old Republic on tarkoitus julkaista vielä tämän vuoden puolella.