Creative Assembly tuo maaliskuun alussa markkinoille jo viidennen Total War -sarjan pelin. Feodaaliajan Japanin, antiikin ja keskiajan jälkeen vuorossa on kuohuva 1700-luku.

Total War -pelien tavaramerkki on yksityiskohtaisesti toteutettu taisteluosuus, jossa tyylikkäät ja massiiviset armeijat ottavat yhteen. Mallinnus tapahtuu miehen- ja nuolen tarkkuudella, taistelussa moraalilla ja muodostelmilla on oikeasti merkitystä. Tämän yläpuolella on strateginen osuus, jossa johdetaan omaa valtiota, kootaan armeijoita ja solmitaan liittoja. Lopputuloksena on addiktiivinen yhdistelmä, jossa menestys taistelussa siirtyy suoraan eduksi strategisella tasolla.

Sinne uppoaa. Jälleen yksi brittilaivaston ylpeys vajoaa aaltojen alle. Avohärdellissä on voimaa.

Empiren suurin uudistus on eittämättä meritaistelut. Imperiumien rakentaminen vaati suuria laivastoja ja monimutkaisia laivoja, joten taistelujen automaattinen ratkominen edellisten pelien tapaan ei olisikaan ollut enää kelvollinen vaihtoehto. Nyt pelaaja komentaa useiden laivojen kahinoita samaan tapaan kuin maataisteluita.

Pienestä yksi yhtä vastaan -kisailusta tuli hakematta mieleen Sid Meier's Piratesin taistelut. Laivat liikkuvat hieman arcademaisesti, lähinnä vastatuuleen ei mennä luovien, vain hitaammin. Muutoin fysiikanmallinnus on oivaa, varsinkin tuulen merkitys korostuu laivoja pyöritellessä.

Yksittäisten taistelukentän objektien tarkka mallinnus on tietenkin mukana. Kanuunankuulat lentävät yksitellen, mastoihin pitää oikeasti osua ja hajalle ammutusta laivasta voi vaikka ampua läpi.

Käyttöliittymä on yksinkertainen, muutama painike ammuskelua ja toiset liikkumista varten. Laivaa voi ohjata myös hiirellä kliksutellen. Laivalle voi antaa yleisen hyökkäyskäskyn, mutta ainakin previkkaversion tekoälykapteeni jäi paikoilleen pyörimään ja ottamaan ympyrää ajavaa vihollista piikille. Useamman laivan yhteenotto taas degeneroitui avohärdelliksi, joten kovaa ohjaavaa kättä tarvitaan. Ongelmana tuntuu olevan se, että käskyjä vaihdetaan liian nopeasti, jolloin jähmeät laivat eivät ehdi liikahtaakaan. Toisaalta tekoäly on niitä osioita, joita peleissä hiotaan viimeiseksi.

Ai kun kaunista. Vielä kun erottaisi yksikkönsä maastosta.

1700-luku oli musketin kulta-aikaa, ja tämä näkyy Empiren maataisteluissa. Eurooppalaisten valtioiden armeijat ovat tässä vaiheessa täysin jalkaväki-ratsuväki-tykistö-kolminaisuuden varaan rakennettuja, mutta onneksi inkkarisodissa ja Intian valtauksessa on luvassa vaihtelevampia yksiköitä.

Taistelu rullaa tuttuun tapaan, tosin uudistettu grafiikkamoottori nyki ja paukkui vielä julmetusti. Hyvänä uudistuksena tarjolla on nyt painikkeet muodostelman leventämiseen ja kaventamiseen. Tarjolla olevat taistelut rullasivat vielä oudon nopeasti, eikä kokonaiskuvaa ollut helppo hahmottaa. 1700-luku kun kuitenkin on massa-armeijoiden nousun aikaa, ja miesmäärän myötä myös rintamien pituudet kasvavat.

Tärkeänä uudistuksena musketinkuulia pääsee nyt pakoon, koska taistelukentälle saadaan viimein mahdollisuus piiloutua aidan taakse tai talon sisään. Moiset esteet voi toki myös pommittaa palasiksi.

Itsenäiset Yhdysvallat. Kampanjakartta on uudistunut vain vähän.

Kampanjatilaa on uudistettu hienovaraisesti. Edellisten Total Warien riesa, erilaisten asiamiesten lauma, on vihdoin väistymässä teknisen kehityksen tieltä. Laudalla juoksevat edelleen herrasmiehet tutkimassa ja diplomatisoimassa, sekä vähemmän herrasmiehet vakoilemassa ja haastamassa vihollisia kaksintaisteluun.

Armeijoita voi nyt täydentää tien päällä, ja peli tilaa automaattisesti uudet yksiköt lähikaupungeista. Merkittävämpää on, että provinsseissa olevat uudistukset ovat nyt pitkin maaseutua. Jos puolustava armeija vetäytyy kaupungin muurien taakse, voivat hyökkääjät rauhassa polttaa maatiloja, kouluja ja satamia. Merkittävät rakennukset rakennetaan kuitenkin kaupunkeihin, vaikka provinssien muitakin rakennuksia voi kehittää.

Teknistä kehitystä varten on vietävä herrasmiehiä opinahjoihin tekemään tutkimusta. Kehitysaskeleet ovat nyt mielenkiintoisempia, sillä peli mallintaa myös luokka-eroja, eikä työväestö välttämättä pidä kaikista yläluokkaa hyödyttävistä keksinnöistä. Vallankumouksen uhka ja valtiomuotojen kehitys monarkiasta kohti demokraattisempia muotoja onkin yksi Empiren teemoista.



Creative Assembly on ilmoittanut Yhdysvaltojen vapaustaistelun muodostavan Empiren "tarinatilan", jossa pelaaja hiljaksiin johdatellaan pelin saloihin. Toivottavasti tämä ylipitkä tutoriaali ei edellisten pelien tapaan ole pakollista pelattavaa ennen pääkampanjaan siirtymistä.

Empire tulee Steam-jakeluun, jonka pitäisi vaikuttaa ainakin moninpelin toimivuuteen. Total Warien moninpelit ovat aina rajoittuneet pelkkiin armeijamättöihin eikä moninpelattava kampanja vaikuta realistiselta vieläkään, vaikka olisikin ajatuksena mielenkiintoinen.

Previkkaversio oli vielä pahasti keskeneräisen oloinen, joten monista keskeisistä ominaisuuksista ei vielä saanut kunnon kuvaa. Nähdyn perusteella luvassa on tuttua huttua vähäisillä uusilla mausteilla.

Panu 'Ego' Alku

Empire: Total War
Kehittäjä: The Creative Assembly
Kustantaja: Sega
Alustat: Pc
Julkaisu: 4.3.2009
Pelin kotisivut: www.totalwar.com